Bakteerivaginoosin hoito

Bakteerivaginoosi

Bakteerivaginoosi on yhtä yleinen vaiva kuin emättimen hiivatulehdus, johon se usein sekoitetaankin. Tyypillisin oire bakteerivaginoosissa on pahanhajuinen runsas valkovuoto, joka muuttuu väriltään harmahtavaksi, maitomaisemmaksi ja ohuemmaksi, jopa vetiseksi. Hajua kuvaillaan usein tympeäksi tai kalamaiseksi (hiivatulehduksessa valkovuoto on yleensä tuoksutonta, kokkareista ja paksua). Bakteerivaginoosiin voi liittyä myös lievää kutinaa tai kirvelyä, mutta se ei ole pääasiallinen oire.
Bakteerivaginoosissa emättimen oman bakteerikannan tasapaino häiriintyy, jolloin limakalvoa puolustavat laktobasillit korvaantuvat haitallisilla, hapettomassa ympäristössä viihtyvillä bakteereilla. Samalla emättimen bakteerimäärä lisääntyy. Kyse ei ole vieraan bakteerin aiheuttamasta tulehduksesta, joten bakteerivaginoosi voi myös parantua itsestään tai itsehoidolla.

Itsehoito
Lievä bakteerivaginoosi voi parantua itsekseen. Ehkäisemisessä hyvä intiimihygienia on tärkeää. Liian tiheää pesua ja saippuan käyttöä ei kuitenkaan suositella. Pesuun kannattaa käyttää hajusteetonta pesuainetta, jonka pH on alle 7.
Lievien oireiden yhteydessä paikallishoidossa voi käyttää emättimeen annosteltavia maitohappobakteerivalmisteita, joiden vaikutuksesta emättimen bakteerikanta ja pH-arvo normalisoituvat ja limakalvon vastustuskyky paranee. Saatavana on myös valmisteita, jotka ylläpitävät emättimen luontaista happamuutta ja normalisoivat emättimen pH-arvoja. Tällöin emättimen bakteeritulehdusta aiheuttavien haitallisten anaerobisten bakteerien kasvu estyy.

Milloin lääkäriin
Hakeudu lääkäriin, mikäli sinulla on oireita ensimmäistä kertaa, oireet jatkuvat pidempään, olet raskaana, esiintyy ylimääräistä veristä vuotoa, sinulla on alavatsakipuja ja/tai kuumetta on syytä epäillä, että oireet aiheutuvat sukupuolitaudista, mikäli myös kumppanilla on oireita tai sinulla on virtsaamisvaikeuksia.

Lähde: Duodecim terveyskirjasto